Näin pörssisähkön hinta muodostuu – tiistaina tunnit 0,45–16,71 snt

Pörssisähkön hinta ratkaistaan päivää etukäteen huutokaupassa, jossa kallein vielä tarvittava tuotanto määrää hinnan kaikille. Siksi hinta voi heittelehtiä rajusti saman päivän sisällä: tiistaina 20.10.2026 yön ensimmäinen tunti maksoi keskimäärin 0,45 snt/kWh ja iltapäivän kello 16–17 tunti 16,71 snt/kWh – noin 37-kertaisesti enemmän. Kaikki tämän jutun hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 %.

Huutokauppa käydään edellisenä päivänä

Suomen pörssisähkö myydään pohjoismaisella vuorokausimarkkinalla, jota välittävät sähköpörssit kuten Nord Pool. Sähkön tuottajat jättävät myyntitarjouksia ja ostajat, kuten sähkönmyyjät ja teollisuus, ostotarjouksia: kuinka paljon sähköä ne myyvät tai ostavat ja millä hinnalla. Nord Poolin mukaan tarjousten jättöaika päättyy kello 12 Keski-Euroopan aikaa eli kello 13 Suomen aikaa. Sen jälkeen tarjoukset yhdistetään yhdeksi kysyntäkäyräksi ja yhdeksi tarjontakäyräksi, ja hinta asettuu käyrien leikkauspisteeseen.

Hinta lasketaan erikseen jokaiselle seuraavan päivän jaksolle. Eurooppalaisessa yhteiskytketyssä vuorokausimarkkinassa (SDAC) siirryttiin 15 minuutin jaksoihin toimituspäivästä 1.10.2025 alkaen, markkinakytkennän ohjauskomitean vahvistuksen mukaisesti. Siksi päivässä on nyt 96 varttihintaa 24 tuntihinnan sijaan – tarkemmin aiheesta kerromme varttihinnoittelun selittäjässä. Omassa datassamme tiistain hinnat päivittyivät maanantaina 19.10.2026 kello 14.10 Suomen aikaa.

Kallein tarvittava voimalaitos ratkaisee hinnan

Tuotantomuotojen muuttuvat kustannukset eroavat paljon. Nord Poolin kuvauksen mukaan tuulivoiman ja vesivoiman muuttuvat kustannukset ovat lähellä nollaa, kun taas kaasuturbiinit ovat asteikon toisessa päässä. Markkinat ottavat käyttöön ensin halvimmat tarjoukset ja sitten kalliimpia, kunnes kysyntä on katettu. Viimeisen tarvittavan tarjouksen hinta tulee koko jakson hinnaksi, ja kaikki hyväksytyt tuottajat saavat sen.

Käytännössä tämä tarkoittaa kahta asiaa. Kun tuulta on paljon ja kulutus on pientä, kysyntä katetaan lähes kokonaan halvalla tuotannolla ja hinta painuu lähelle nollaa – joskus jopa alle sen. Kun kulutus nousee tai tuuli heikkenee, hinnan ratkaisee kalliimpi säätövoima tai tuonti, ja hinta nousee jyrkästi, vaikka suurin osa sähköstä tuotettaisiin edelleen halvalla.

Tiistai 20.10.2026 esimerkkinä

Alla on tiistain pörssisähkön hinta valituilta tunneilta (tunnin varttien keskiarvo, snt/kWh, sis. ALV 25,5 %). Koko päivän keskihinta on 8,04 snt. Yksittäisistä varteista halvin oli 0,44 snt kello 00.15 ja kallein 18,82 snt kello 17.00.

Tunti	Hinta snt/kWh
00–01	0,45
03–04	0,67
06–07	3,88
09–10	9,55
12–13	12,62
16–17	16,70
18–19	13,35
20–21	8,47
23–24	4,48

Yötunnit 00–06 maksoivat keskimäärin 0,81 snt ja iltapäivän tunnit 13–19 keskimäärin 15,52 snt. Hintaero syntyy kulutuksesta ja tuotannosta. Fingridin avoimen datan mukaan tiistaiaamuna kello 9.12 Suomi kulutti 11 086 MW mutta tuotti 9 835 MW, joten noin 1,3 GW tuotiin naapurimaista. Tuulivoimaa tuotettiin 4 064 MW, vesivoimaa 2 206 MW ja ydinvoimaa 1 813 MW. Ydinvoiman osuutta pienentää se, että Olkiluoto 3 on TVO:n vuosihuoltosivun mukaan huollossa 10.9.–7.11.2026. Tuotantorakenteen voi katsoa ajantasaisena sähkön tuotanto -sivulta.

Hinta voi muuttua jyrkästi myös päivästä toiseen: maanantaina 19.10. keskihinta oli 2,84 snt, ja tiistaina se lähes kolminkertaistui, kuten kerroimme maanantaina.

Miksi Suomen hinta eroaa naapureista

Pohjoismaiden ja Baltian markkina on jaettu tarjousalueisiin. Suomi on yksi yhtenäinen alue, Ruotsi on jaettu neljään ja Norja viiteen. Nord Poolin mukaan siirtoverkon pullonkaulat voivat johtaa siihen, että alueet saavat eri hinnat, ja sähkö virtaa aina halvemmalta alueelta kalliimmalle. Kun siirtoyhteyksissä on tilaa, hinnat tasaantuvat; kun yhteydet ovat täynnä, hinnat eriytyvät.

Tiistaina 20.10.2026 kello 9.15–9.30 alueiden hinnat erosivat selvästi (snt/kWh, vertailtavuuden vuoksi kaikkiin lisätty sama 25,5 %:n ALV):

Alue	Hinta snt/kWh
Suomi	7,32
Ruotsi, SE1 (pohjoinen)	7,18
Ruotsi, SE3 (Tukholma)	17,82
Viro	16,35
Norja, NO4 (pohjoinen)	3,01

Suomen hinta oli lähellä Pohjois-Ruotsin hintaa, mutta Tukholman alue ja Viro maksoivat yli kaksinkertaisesti. Ero kertoo, että siirtoyhteydet eivät sillä hetkellä riittäneet tasaamaan hintoja alueiden välillä.

Mitä pörssihinta tarkoittaa laskullesi

Pörssihinta on vain sähköenergian osuus. Pörssisähkösopimuksessa myyjä lisää siihen yleensä marginaalin ja kuukausittaisen perusmaksun, ja lisäksi maksetaan sähkönsiirto ja sähkövero. Laskun osat käymme läpi jutussa sähkölasku koostuu neljästä osasta.

Ajoitus ratkaisee pörssisähkössä paljon. Jos sähköauto ladataan 20 kilowattitunnilla tiistain ensimmäisellä tunnilla, energian pörssihinta on noin 0,09 euroa. Sama lataus kello 16–17 maksaisi noin 3,34 euroa. Ero ei sisällä marginaalia, siirtoa eikä veroa.

Vuodenaika näkyy keskihinnoissa

Talvella kulutus kasvaa ja kalliimpaa tuotantoa tarvitaan useammin. Tammikuun 2026 keskihinta oli 14,72 snt ja helmikuun 17,22 snt, kun heinäkuussa se oli 1,93 snt. Lokakuussa keskihinta on tähän mennessä 4,89 snt. Viimeisen 365 päivän mediaanipäivän keskihinta on 4,95 snt; tilastoja avaa tarkemmin pörssisähkön hintatilastoja käsittelevä juttumme.

Emme ennusta hintoja. Huomisen hinnat julkaistaan iltapäivällä huutokaupan jälkeen, ja niiden suunnan ratkaisevat samat tekijät kuin tiistaina: kulutus, tuulivoiman määrä, ydinvoimaloiden käytettävyys ja siirtoyhteydet naapurimaihin.