Varttihinnoittelu selitettynä: sunnuntain kallein vartti 27,93 snt

Pörssisähkön hinta vaihtuu Suomessa neljä kertaa tunnissa. Sähkön vuorokausimarkkina siirtyi 15 minuutin kaupankäyntijaksoon 1.10.2025, joten jokaiselle vuorokaudelle julkaistaan 96 varttihintaa entisten 24 tuntihinnan sijaan. Sunnuntaina 18.10.2026 ero näkyi selvästi: kallein vartti klo 17.45–18.00 maksoi 27,93 snt/kWh, vaikka saman tunnin keskihinta oli 23,64 snt/kWh. Kaikki tämän jutun hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 %.

Kotitaloudelle muutos tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kulutuksen ajoituksella on nyt merkitystä myös tunnin sisällä – jos sähkömittari mittaa kulutuksen vartin tarkkuudella. Jos mittari mittaa vielä tunneittain, laskulla käytetään käytännössä tunnin varttien keskihintaa.

Mikä on varttihinnoittelu?

Sähköpörssi laskee vuorokausimarkkinalla huomisen sähkön hinnan jokaiselle hinta-alueelle. Hinta määräytyy edelleen samalla tavalla kuin ennenkin: myynti- ja ostotarjoukset kohtaavat, ja siirtoyhteyksien rajat ratkaisevat, kuinka paljon hinnat eri alueilla voivat erota. Muutos koskee aikajaksoa. Tarjoukset ja hinnat annetaan nyt jokaiselle 15 minuutin jaksolle.

Fingridin mukaan vuorokausimarkkinat siirtyivät 15 minuutin jaksoon onnistuneesti 1.10.2025. Suomessa lähes 90 prosenttia kaikista tarjouksista annetaan jo vartin tarkkuudella. Fingrid toteaa myös, että markkinafundamentit eivät ole muuttuneet ja hinta muodostuu samoilla periaatteilla. Tasehallinnassa vartti on ollut käytössä jo 22.5.2023 alkaen, ja muutos perustuu EU-lainsäädäntöön.

Lisää hinnan muodostumisesta on sivulla pörssisähkön hinta nyt.

Sunnuntai 18.10.2026 esimerkkinä

Sunnuntai on hyvä esimerkki, koska hinta nousi iltapäivällä jyrkästi. Kerroimme päivästä jo lauantaina jutussa sunnuntain sähkö kallein yli kahdeksaan viikkoon. Alla on sunnuntain illan tuntikeskihinnat, eli kunkin tunnin neljän vartin keskiarvo.

Tunti (su 18.10.2026)	Tunnin keskihinta, snt/kWh
16–17	15,23
17–18	23,64
18–19	26,43
19–20	25,57
20–21	26,86
21–22	19,50
22–23	10,81
23–24	5,12

Varttitasolla päivän ääripäät olivat jyrkemmät kuin tuntitasolla:

Kallein vartti klo 17.45–18.00: 27,93 snt/kWh. Saman tunnin keskihinta oli 23,64 snt, joten vartti oli 4,29 snt (18 %) tunnin keskiarvoa kalliimpi.
Halvin vartti klo 23.45–24.00: 2,05 snt/kWh. Tunnin 23–24 keskihinta oli 5,12 snt, joten viimeinen vartti oli 3,07 snt (60 %) tunnin keskiarvoa halvempi.
Päivän kalleimman ja halvimman vartin ero oli 25,88 snt. Tuntihinnoilla laskettuna ero olisi ollut 23,84 snt (kallein tunti 20–21: 26,86 snt, halvin tunti 0–1: 3,02 snt).

Ero kalliin ja halvan vartin välillä oli sunnuntaina tavallista suurempi. Aineistossamme 19.8.–17.10.2026 päivän kalleimman ja halvimman vartin eron mediaani oli 10,48 snt. Suurin ero, 49,47 snt, mitattiin 15.9.2026, jolloin kallein vartti maksoi 50,16 snt. Samalla 60 päivän jaksolla kolmena päivänä ainakin yksi vartti oli negatiivinen. Pidemmän aikavälin luvut löytyvät jutusta pörssisähkön hinta tilastoina.

Mitä varttihinta tarkoittaa sähkölaskulle?

Laskun kannalta ratkaisevaa on, miten sähkömittarisi mittaa kulutusta.

Varttimittari: jokaisen vartin kulutus kerrotaan sen vartin hinnalla. Kulutuksen siirtäminen kalliista vartista halvempaan saman tunnin sisällä voi pienentää laskua.
Tuntimittari: tunnin kulutus jaetaan tasan tunnin neljälle vartille. Taloustaidon mukaan laskutukseen tulee jokaiselle neljälle vartille sama kulutus. Käytännössä hinnaksi muodostuu tunnin varttien keskiarvo, eli sama luku kuin yllä olevassa taulukossa.

Esimerkki sunnuntailta: kiuas tai muu laite käyttää 2 kWh tunnilla 17–18. Tuntimittarilla kulutus jakautuu tasan neljälle vartille, ja energian hinta on 2 × 23,64 snt = 47,28 snt. Jos varttimittari mittaa saman 2 kWh kokonaan kalleimmalla vartilla klo 17.45–18.00, hinta on 2 × 27,93 snt = 55,86 snt. Ero on 8,57 snt. Yksittäisen vartin ero on pieni, mutta isoissa kuormissa, kuten sähköauton latauksessa, ajoitus näkyy laskussa: 10 kWh:n lataus tunnilla 18–19 olisi maksanut energian osalta 2,64 euroa ja tunnilla 23–24 noin 0,51 euroa, eli ero oli 2,13 euroa.

Lukuihin ei sisälly myyjän marginaalia, perusmaksua, siirtomaksua eikä sähköveroa. Siirron hinnoittelusta on oma sivunsa sähkön siirtohinnat.

Milloin kaikki mittarit mittaavat vartteja?

Kaikki mittarit eivät vielä mittaa kulutusta vartin tarkkuudella. MTV Uutisten mukaan mittareiden tulee pystyä varttimittaukseen koko maassa vuoden 2028 loppuun mennessä, ja päivityksistä vastaavat paikalliset verkkoyhtiöt. Taloustaidon mukaan kaikkien mittareiden tulee mitata varttitietoja 1.1.2029 alkaen. Osa mittareista vaatii vain etäpäivityksen, osa vaihdon. Oman mittarisi tilanteen kertoo sähköverkkoyhtiösi.

MTV Uutisten mukaan Fortum, Helen ja Vattenfall siirsivät pörssisähköasiakkaidensa sopimukset tuntihinnoittelusta varttihinnoitteluun automaattisesti. Energiateollisuuden markkinajohtaja Pekka Salomaa arvioi MTV Uutisille, että pörssisähkön keskimääräinen hinta todennäköisesti pysyy ennallaan, mutta halvin vartti voi olla aiempaa hieman halvempi ja kallein hieman kalliimpi.

Miksi hinta voi sahata vartista toiseen?

Fingridin mukaan varttihinnat ovat tuntihintojen tapaan korkeimmillaan aamulla ja illalla, ja suurimmat hintavaihtelut osuvat samoihin aikoihin. Fingrid on havainnut myös hinnan sahausta erityisesti hinnan noustessa ja laskiessa. Se arvioi syyksi sen, että markkinoilla käydään kauppaa sekä tunti- että varttitasolla ja osa tarjouksista on edelleen tunnin mittaisia blokkeja. Sahaus voi Fingridin mukaan siirtyä alueelta toiselle siirtoyhteyksien kautta.

Käytännössä kotitalous hyötyy varttihinnoista eniten, jos sillä on varttimittari ja ohjattavia kuormia, kuten sähköauton lataus, lämminvesivaraaja tai lattialämmitys. Päivän varttihinnat näet sivulta sähkön hinta tänään, ja seuraavan päivän hinnat julkaistaan iltapäivällä sivulla sähkön hinta huomenna. Sopimustyypin valintaa käsittelimme jutussa kiinteä vai pörssisähkö talveksi.