Huomisen hinnat julkaistaan noin klo 14.15.Katso huominen →
Selittäjä

Riittääkö sähkö talvella? Fingrid: huippu 15 200 MW, tuontia 3 200 MW

Fingridin mukaan sähkö riittää talvella 2026–27, jos voimalat ja rajajohdot toimivat. Huippukulutus 15 200 MW, josta tuontia 3 200 MW.

Riittääkö sähkö talvella? Huippu 15 200 MW
Grafiikka: Sähkön hinta nyt. Käyrä: sähkön pörssihinta 25.10.2026 (Nord Pool / ENTSO-E).

Sähkön arvioidaan riittävän Suomessa talvella 2026–27 myös kovimmilla pakkasilla, jos suuria voimalaitosvikoja ei tule ja siirtoyhteydet Ruotsiin ja Viroon toimivat normaalisti. Näin arvioi kantaverkkoyhtiö Fingrid 24.9.2026 julkaistussa talviarviossaan. Kotitaloudelle riittävyys näkyy ennen kaikkea hinnassa: kun tuotanto käy tiukille, pörssisähkön hinta nousee jo kauan ennen kuin kenenkään sähköjä katkaistaisiin.

Mitä Fingridin talviarvio sanoo

Fingrid mallintaa koko talven tunneittain koko Euroopan tasolla ja vertaa kulutusta ja tuotantoa eri sääoloissa ja vikatilanteissa. Vaativimmassa skenaariossa on poikkeuksellisen kylmä ja tyyni pakkasjakso, jollainen osuu kohdalle noin kerran kymmenessä vuodessa.

Fingridin talviarvio 2026–27Teho
Kulutushuippu erittäin kylmänä ja tyynenä päivänänoin 15 200 MW
Kotimainen tuotanto kattaa enintään12 000 MW
Tuonti Ruotsista ja Virosta3 200 MW
Joustamattoman kulutuksen kasvu edellistalvestanoin 200 MW
Tuuli- ja aurinkokapasiteetin kasvunoin 800 MW

Huippupäivänä noin viidesosa (21 %) sähköstä tulisi siis rajojen yli. Fingridin mukaan järjestelmä kestää yhden merkittävän vian suuressa voimalaitoksessa tai rajajohdossa ilman, että riittävyys vaarantuu. Lisäksi Fortum on ilmoittanut, että Meri-Porin hiilivoimalaitos palaa tilapäisesti markkinoille alkuvuodeksi 2027, mikä tuo sääriippumatonta kapasiteettia.

Pidemmällä aikavälillä kuva on tiukempi. Fingrid varoittaa, että riittävyys voi heikentyä selvästi 2020-luvun lopulla, kun sähkön kulutus kasvaa. Kulutuksen kasvua ajavat muun muassa suunnitellut datakeskukset, joiden sähkönkulutusta ja vaikutusta hintaan olemme käsitelleet erikseen.

Suomessa tuleekin kiireellisesti edistää investointeja uuteen joustavaan sähköntuotantokapasiteettiin

Mikko Kuivaniemi, sähköjärjestelmäreservit-yksikön päällikkö, Fingrid (tiedote 24.9.2026)

Mitä sähköpula tarkoittaa ja miten se etenee

Sähköpula syntyy, kun Fingridin sanoin ”sähköntuotanto ja tuonti eivät enää riitä kattamaan kulutusta”. Fingrid käyttää kolmiportaista asteikkoa:

  1. Sähköpula mahdollinen. Ennusteiden mukaan tuotanto ja tuonti eivät ehkä riitä tulevina tunteina tai seuraavana päivänä. Fingrid voi käynnistää varavoimalaitoksia ja pyytää markkinoilta lisää säätötarjouksia.
  2. Sähköpulan riski suuri. Kaikki kotimainen tuotanto on käytössä, eikä naapurimaista saada enempää sähköä. Varavoimalaitokset on käynnistetty ja nopeita häiriöreservejä otetaan käyttöön.
  3. Sähköpula. Kulutusta joudutaan kytkemään irti. Sen tekevät paikalliset jakeluverkkoyhtiöt Fingridin ohjeiden mukaan.

Fingridin sidosryhmäohjeen mukaan kulutusta rajoitetaan suunnitelluissa noin 10 prosentin portaissa. Fingridin mukaan katkot kestävät samalla alueella ”enimmillään pari tuntia”, ja yhteiskunnalle tärkeät toiminnot pyritään pitämään katkojen ulkopuolella. Kuluttajien sähköjen katkaisu on keinoista viimeisiä. Fingridin mukaan Suomessa on viimeksi ollut sähköpula 1970-luvulla voimalaitosten mekaanikkojen lakon aikana.

Tilannetta voi seurata itse: Fingrid julkaisee avoimessa datassaan sähköpulan tilannetiedon (0 = normaali, 1 = sähköpula mahdollinen, 2 = sähköpulan riski suuri, 3 = sähköpula), ja se päivittyy kolmen minuutin välein.

Mitä tiukka tilanne tekee sähkön hinnalle

Fingridin arvion mukaan vaikeimmissa oloissa korkea hinta saa kulutusta joustamaan, mikä osaltaan turvaa riittävyyden. Tämä näkyi viime talvena myös omassa hintadatassamme (pörssihinnat sis. ALV 25,5 %): tammikuun 2026 keskihinta oli 14,72 snt/kWh ja helmikuun 17,22 snt/kWh, kun joulukuussa 2025 keskihinta oli 4,51 snt ja maaliskuussa 2026 3,49 snt.

KuukausiPörssisähkön keskihinta (snt/kWh, sis. ALV)
Joulukuu 20254,51
Tammikuu 202614,72
Helmikuu 202617,22
Maaliskuu 20263,49
Viimeiset 365 päivää (25.10.2026 asti)6,90

Kallein yksittäinen päivä viimeisen 365 päivän aikana maksoi keskimäärin 48,47 snt/kWh, ja kymmenesosa päivistä on ollut keskihinnaltaan yli 15,62 snt. Riittävyysongelma näkyy siis ensin hintapiikkeinä, ei katkoina.

Tilanne sunnuntaiaamuna 25.10.2026 on toinen. Fingridin datan mukaan klo 9.15 Suomessa kulutettiin 9 722 MW eli noin 64 prosenttia talviarvion huippukulutuksesta. Tuulivoimaa tuotettiin 5 621 MW, yli puolet kotimaisesta tuotannosta, ja ydinvoimaa 2 080 MW, kun Olkiluoto 3:n vuosihuolto jatkuu TVO:n mukaan 7.11. asti. Pörssisähkö maksoi samaan aikaan 0,16 snt/kWh. Ajantasaiset luvut näet sähkön tuotanto nyt -sivulta.

Mitä kotitalous voi tehdä

Fingridin mukaan jokainen voi auttaa sähköpulan ehkäisyssä vähentämällä kulutusta, erityisesti aamun ja alkuillan kulutushuippujen aikaan. Usein samat tunnit ovat myös pörssisähkön kalleimpia. Esimerkiksi lauantaina 24.10.2026 tunti klo 18–19 maksoi 4,80 snt/kWh ja tunti klo 23–24 0,76 snt/kWh.

Fingridin mukaan yksi megawatti joustoa voi estää sähkökatkon yli sadalta sähkölämmitteiseltä kodilta. Sähkölämmityksen, varaajan tai sähköauton latauksen siirtäminen huipputunneilta yöhön tuo siis säästön pörssisähkösopimuksessa ja keventää samalla verkon kuormaa tiukimpina hetkinä.

Talven hintanäkymiä vesitilanteen ja ydinvoiman kannalta käsittelimme tarkemmin jutussa sähkön hinta talvella 2026–27.

Lähteet

Näin juttu tehtiin. Luvut ovat Sähkön hinta nyt -palvelun omasta hinta- ja tuotantodatasta sekä yllä mainituista lähteistä. Osa jutuista tuotetaan tekoälyn avulla toimituksen sääntöjen mukaan. Näin toimimme · Huomasitko virheen? Kerro meille.

Lue myös