Datakeskukset voivat käyttää lähes 15 % Suomen sähköstä vuonna 2030
Fingridin ennusteessa datakeskusten kulutus kasvaa 2 TWh:sta 9–18 TWh:iin vuoteen 2030. Hintadatamme näyttää, mitä niukkuus maksaa.
Päivitetty 30.10.2026 klo 9.25: Yle selvitti 30.10., miten datakeskukset ovat vaikuttaneet sähkön hintaan muissa maissa. Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri sanoo Ylelle, että ”datakeskuksien määrästä ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä sähkön hintaan”. Ylen mukaan Eurostatin vertailussa kotitalouksien sähkö oli alkuvuonna 2026 kalleinta Irlannissa ja Belgiassa, jotka eivät ole datakeskusmaiden kärjessä. Syrin mukaan Suomessa huolena ovat kylmät, pimeät ja vähätuuliset talvipäivät. Hän ehdottaa kaukolämmön yhteistuotantolaitosten säilyttämistä, tukea uudelle joustavalle tuotannolle ja etusijaa sähköliittymissä datakeskuksille, joilla on oma joustava varavoima. Yle viittaa myös Aalto-yliopiston selvitykseen, jonka mukaan Suomen sähkönkulutus voi kasvaa noin 85 terawattitunnista 115 terawattituntiin vuoteen 2030. Esimerkki tiukasta päivästä on perjantai 30.10.2026, jolloin vähäinen tuuli ja ydinvoiman katkos nostivat keskihinnan 18,63 senttiin: perjantain sähkö kallein sitten helmikuun.
Päivitetty 23.10.2026 klo 12.24: Eduskunnan koko oppositio – SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt – jätti perjantaina 23.10. hallitukselle välikysymyksen arjen kustannusten noususta. Uutissuomalaisen mukaan oppositio kysyy, ”millaisilla toimilla hallitus aikoo turvata puhtaan, kohtuuhintaisen sähkön riittävän saannin sähkönkulutuksen kasvaessa”. Ylen mukaan välikysymyksen taustalla ovat muun muassa uhkakuvat sähkön hinnan noususta datakeskusten rakentamisen vuoksi. Välikysymyksen käsittelypäivää ei ollut vielä kerrottu. Alla oleva analyysi Fingridin kulutusennusteesta on julkaistu 13.10.2026.
Datakeskusten sähkönkulutus Suomessa voi Fingridin uusimman ennusteen mukaan nousta noin 2 terawattitunnista 9–18 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaisi, että datakeskukset käyttäisivät noin 8–15 prosenttia koko maan sähköstä. Kotitalouksille kysymys on yksinkertainen: kun tasaisesti kuluttavaa kuormaa tulee verkkoon nopeammin kuin uutta joustavaa tuotantoa, kireitä ja kalliita tunteja voi tulla nykyistä useammin.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid julkaisi päivitetyt sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät 30.9.2026. Yle kertoi 8.10.2026, että Suomeen suunnitellaan 145 uutta datakeskusta. Kokosimme alle, mitä luvut tarkoittavat ja mitä oma pörssihintadatamme kertoo tilanteista, joissa sähköstä on niukkuutta.
Mitä Fingrid ennustaa
Fingridin ennusteraportin (Q3/2026) mukaan Suomen sähkönkulutus oli 85 TWh vuonna 2025. Vuonna 2030 kulutuksen arvioidaan olevan 106–123 TWh ja vuonna 2035 jo 110–162 TWh. Vaihteluväli syntyy kahdesta skenaariosta, maltillisesta ja voimakkaan kasvun skenaariosta. Fingrid suunnittelee kantaverkkoa jälkimmäisen pohjalta.
| Vuosi | Koko Suomen kulutus | Datakeskukset | Datakeskusten osuus |
|---|---|---|---|
| 2025 | 85 TWh | noin 2 TWh | noin 2 % |
| 2030 (ennuste) | 106–123 TWh | 9–18 TWh | noin 8–15 % |
| 2035 (ennuste) | 110–162 TWh | 11–35 TWh | noin 10–22 % |
Osuudet ovat omia laskelmiamme Fingridin luvuista: pienempi datakeskusarvio on suhteutettu pienempään kokonaiskulutukseen ja suurempi suurempaan.
Ennusteen alaraja olettaa noin 2 gigawatin nimellistehon, mikä vastaa raportin mukaan kesäkuun 2026 loppuun mennessä julkistettuja investointipäätöksiä. Yläraja edellyttäisi yli 6 gigawattia. Elokuun puoliväliin mennessä liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden yhteenlaskettu nimellisteho oli lähes 5 GW. Jos kaikki nämä hankkeet toteutuisivat täysimääräisesti, niiden kulutus olisi Fingridin mukaan noin 28 TWh vuodessa.
Raportissa näkyy myös hankkeiden mittakaava: kapasiteettia kasvattavia liittymiskyselyjä on kertynyt yli 145 GW, josta noin 100 GW liittyy datakeskuksiin. Kyselyt eivät ole sitovia hankkeita, ja vain osa niistä etenee.
145 suunniteltua datakeskusta – vain osa etenee rakentamiseen
Ylen mukaan Suomeen suunnitellaan tällä hetkellä 145 uutta datakeskusta, mutta suuri osa niistä ei ole edennyt rakentamisvaiheeseen. Ylen jutussa Aalto-yliopiston Jukka Manner arvioi omien laskelmiensa perusteella, että Microsoftin suunnittelemat neljä datakeskusta voisivat yksinään nostaa koko maan sähkönkulutusta kymmenellä prosentilla. Manner arvioi Ylelle, että datakeskukset lisäävät sähköpulaa ja nostavat sähkön hintaa sekä kuluttajille että teollisuudelle.
Fingrid ei omassa ennusteessaan arvioi sähkön hintaa. Se toteaa kuitenkin, että sähkötehon riittävyys voi heikentyä merkittävästi 2020-luvun loppupuolella, jos uutta joustavaa tuotantoa ei rakenneta. Raportin mukaan myös Ruotsin ja Norjan sähköylijäämä pienenee, mikä kaventaa Suomen tuontimahdollisuuksia.
Mitä tasainen kulutus tarkoittaa sähkön hinnalle
Datakeskus kuluttaa sähköä lähes samalla teholla ympäri vuorokauden ja vuoden. Jos elokuun liittymissopimusten 28 TWh toteutuisi, se vastaisi keskimäärin noin 3 200 megawatin jatkuvaa kuormaa (28 TWh jaettuna vuoden 8 760 tunnilla). Lisäkulutus ei sinänsä nosta hintaa joka tunti. Ratkaisevaa on, kuinka usein kysyntä ylittää sen, mitä tuuli, ydinvoima, vesivoima ja tuonti pystyvät kattamaan.
Tiistai 13.10.2026 näyttää, miltä niukka tilanne näyttää jo nyt. Fingridin datan mukaan klo 12.12 Suomen kulutus oli 9 226 MW ja oma tuotanto 7 347 MW, joten noin 1 880 MW tuotiin naapurimaista. Tuulivoimaa tuotettiin vain 547 MW, ja ydinvoimaa 2 117 MW, koska Olkiluoto 3:n vuosihuolto jatkuu TVO:n aikataulun mukaan 30.10. asti. Päivän keskihinta on 14,46 snt/kWh ja kallein vartti 29,23 snt/kWh klo 12.00. Kerroimme maanantaina, että tiistai on lokakuun kallein sähköpäivä tähän asti. Kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 %.
Tällaisena tuntina 3 200 megawatin lisäkuorma olisi kolmasosa koko kulutuksesta. Se jouduttaisiin kattamaan lisätuonnilla tai kalliimmalla säätövoimalla, jos sitä ei ole rakennettu lisää. Tämä on oma laskelmamme eikä hintaennuste: lopputulos riippuu siitä, kuinka nopeasti tuulivoima, sähkövarastot, joustava kulutus ja uudet siirtoyhteydet kasvavat kulutuksen rinnalla.
Hintahistoria: niukat kuukaudet ovat kalleimpia
Oma pörssihintadatamme näyttää, kuinka paljon niukkuus vaikuttaa. Viimeisen 365 päivän päiväkeskihintojen mediaani on 5,02 snt/kWh, mutta kalleimman kymmenyksen päivinä keskihinta on ollut vähintään 15,66 snt/kWh. Kahden kylmän talvikuukauden keskihinta oli kolminkertainen muihin kuukausiin verrattuna. Kuukausikohtaiset luvut löytyvät sähkön keskihinnan sivulta.
| Kuukausi | Pörssisähkön keskihinta (snt/kWh, sis. alv) |
|---|---|
| Lokakuu 2025 | 6,15 |
| Marraskuu 2025 | 6,02 |
| Joulukuu 2025 | 4,51 |
| Tammikuu 2026 | 14,72 |
| Helmikuu 2026 | 17,22 |
| Maaliskuu 2026 | 3,49 |
| Syyskuu 2026 | 7,15 |
| Lokakuu 2026 (1.–12.10.) | 4,67 |
Laskuesimerkki havainnollistaa mittakaavaa. Jos pörssisähkön keskihinta olisi vuoden aikana yhden sentin kilowattitunnilta korkeampi, sähkölämmitteisessä talossa, joka kuluttaa 15 000 kWh vuodessa, energialasku kasvaisi 150 euroa. Kerrostaloasunnossa, jonka kulutus on 2 000 kWh, ero olisi 20 euroa. Laskelma ei ole ennuste siitä, kuinka paljon hinta muuttuu.
Fingridin tiedotteen mukaan joustavaa tuotantoa tarvitaan lisää, koska joustamaton kulutus kasvaa ja tuotantorakenne muuttuu. Akut pystyvät tasaamaan lyhytaikaista vaihtelua, mutta eivät kattamaan usean päivän vajetta esimerkiksi tyynellä pakkasjaksolla. Fingridin mukaan pelkät hintasignaalit tuovat harvoin riittävän kannusteen investoida joustavaan kapasiteettiin, ja siksi se ehdottaa kohdennettuja tukimekanismeja.
Mitä seuraavaksi
Fingridin mukaan uutta tuotantoa tarvitaan nopeasti, jotta kulutuksen kasvu ei heikennä tehon riittävyyttä. Tuulivoimaa on nyt noin 10 GW, ja ennusteessa sen arvioidaan kasvavan 13–15 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. Raportin mukaan tämä edellyttää tuulivoimarakentamisen nopeaa käynnistymistä uudelleen. Ydinvoiman vuosituotannoksi arvioidaan ilmoitettujen tehonkorotusten jälkeen noin 35–36 TWh.
Kuluttajan kannalta vaikutus riippuu sopimuksesta. Pörssisähkössä niukat tunnit näkyvät suoraan laskussa, kiinteähintaisessa sopimuksessa vasta seuraavissa tarjoushinnoissa. Datakeskusten liittymät voivat vaikuttaa myös verkkoinvestointeihin ja sitä kautta sähkön siirtohintoihin. Kalleimpia hetkiä voi seurata varttikohtaisesti pörssisähkön hintasivultamme.
Lähteet
- Fingrid: Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät, Fingridin ennuste Q3/2026
- Fingrid (STT Info): Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät päivitetty – sähkönkulutuksen kasvu konkretisoituu
- Yle: Suomeen suunnitellaan 145 datakeskusta – pelkästään neljä niistä käyttäisi enemmän sähköä kuin 2,2 miljoonaa suomalaista
- TVO: Vuosihuollot ja modernisoinnit
- Sähkön hinta nyt: pörssihinnat ja Fingridin data
- Uutissuomalainen (Keskisuomalainen): Oppositio vaatii hallitukselta toimia arjen kustannusten hillitsemiseksi
- Yle: Koko oppositio tivaa hallituksen vastausta bensiinin hintaan, terveydenhoidon maksukorotuksiin ja sähkön hintariskiin
- Yle: Yle selvitti, miten datakeskusten tulo on vaikuttanut muualla sähkön hintaan
Näin juttu tehtiin. Luvut ovat Sähkön hinta nyt -palvelun omasta hinta- ja tuotantodatasta sekä yllä mainituista lähteistä. Osa jutuista tuotetaan tekoälyn avulla toimituksen sääntöjen mukaan. Näin toimimme · Huomasitko virheen? Kerro meille.



