Sähkönkulutuksen seuranta: näin saat omat tiedot Datahubista ja mittarista
Kulutuksen saa Datahubista CSV:nä tai mittarin HAN-portista lähes reaaliajassa. Datahubin aika on UTC: väärin yhdistettynä hinnat osuvat väärille tunneille.
Oman sähkönkulutuksen voi seurata kahdella tarkkuudella: vuorokauden viiveellä verkkoyhtiön palvelusta tai Fingridin Datahubista ladattuna tai lähes reaaliajassa sähkömittarin HAN-portin kautta. Opiskelijalle, opinnäytetyön tekijälle tai kotitaloudelle kumpikin riittää omaan energiaprojektiin, kunhan tietää datan rajoitukset. Tärkein niistä on aikavyöhyke: Datahubin CSV-tiedosto on UTC-ajassa, ja väärin yhdistettynä pörssihintoihin laskelma osuu väärille tunneille.
Tämä ohje kokoaa, mistä data saadaan, mitä se sisältää ja miten sen voi yhdistää pörssisähkön hintoihin. Esimerkit on laskettu keskiviikon 28.10.2026 tuntihinnoista. Hinnat ovat snt/kWh ja sisältävät arvonlisäveron 25,5 %.
Kolme tapaa saada kulutusdata
- Verkkoyhtiön palvelu. Etäluettava mittari lähettää lukemat yleensä kerran vuorokaudessa. Esimerkiksi Carunan mukaan kuluvan päivän lukemat tulevat tyypillisesti seuraavana päivänä, ja samassa tahdissa päivittyy yhtiön kulutuksen seurantapalvelu.
- Datahubin asiakasportaali. Fingridin ylläpitämästä palvelusta näkee kaikkien omien sopimusten käyttöpaikat ja kulutustiedot riippumatta siitä, mikä sähkö- tai verkkoyhtiö on kyseessä. Tiedot voi ladata CSV-tiedostona.
- Mittarin HAN-portti. Mittarin asiakasliitännästä saa reaaliaikaista dataa omaan laitteeseen. Data ei kulje verkkoyhtiön laatutarkastuksen kautta, joten se sopii seurantaan mutta ei laskutukseen.
Datahub ja verkkoyhtiön palvelu ovat helpoin lähtökohta, jos tarkoitus on tutkia kulutusta jälkikäteen viikkojen tai kuukausien ajalta. HAN-portti tarvitaan, jos halutaan nähdä laitteen käynnistyminen sekunneissa tai ohjata kulutusta automaattisesti. Hintapuolen tiedot saa koneluettavana myös pörssisähkön hintarajapinnasta.
Datahub: omat tiedot CSV-tiedostona
Fingridin ohjeiden mukaan asiakasportaaliin kirjaudutaan osoitteessa oma.datahub.fi Suomi.fi-tunnistautumisella. Portaalissa näkyvät sopimukset, sopimuksen käyttöpaikka ja sen kulutustiedot sekä annetut valtuutukset. Käytännön asiat projektia varten:
- Tarkkuus. Mittausjakso on joko tunti (PT1H) tai 15 minuuttia (PT15M). Sen näkee käyttöpaikan tiedoista, ja ladattu CSV noudattaa samaa tarkkuutta.
- Historia. Datahubiin siirrettiin käyttöönoton yhteydessä enintään kuuden vuoden historia. Kulutuskuvaaja näyttää kuitenkin vuoden kerrallaan.
- Aikavyöhyke. CSV on UTC-ajassa ilman aikamuunnosta, vaikka portaalin näkymä näyttää Suomen ajan.
- Excel. Fingrid neuvoo tallentamaan tiedoston ja tuomaan sen Exceliin tuontitoiminnolla. Desimaalierottimena on piste.
- Valtuutus. Palveluntarjoajat voivat tarjota lisäpalveluja, kun käyttäjä valtuuttaa ne käyttämään tietojaan.
Mittari ja HAN-portti
Carunan mittariohjeen mukaan HAN-portti (H1/P1) on mittarin kannessa oranssin silikoniläpän alla. Portti ei avaudu itsestään mittarinvaihdon yhteydessä, vaan avaamista pyydetään verkkoyhtiöltä, ja laite kytketään RJ12-kaapelilla. Portista saa kulutus- ja tuotantotiedot sekä vaihekohtaisen tehon, ja Carunan mukaan tiedot päivittyvät 10 sekunnin välein. Käytännöt vaihtelevat verkkoyhtiöittäin, joten oman yhtiön ohje kannattaa tarkistaa.
Mittareiden vaatimukset kiristyvät lähivuosina. Energiateollisuuden mittausperiaatteiden mukaan jäljellä olevat tuntimittarit on vaihdettava tai siirrettävä 15 minuutin mittaukseen viimeistään 1.1.2029 alkaen, ja kaikkien etäluettavien mittareiden on oltava uuden sukupolven mittareita viimeistään 4.7.2031. Uusissa mittareissa on oltava avoimeen eurooppalaiseen standardiin perustuva asiakasliitäntä. Varttimittaus on sama tarkkuus, jolla pörssisähkö nykyään hinnoitellaan, mistä kerroimme tarkemmin jutussa varttihinnoittelusta.
Esimerkki: UTC-ansa keskiviikkona 28.10.2026
Kesäaika päättyi sunnuntaina 25.10.2026, joten Suomen aika on nyt UTC+2. Datahubin CSV:ssä rivi, jonka aikaleima on 01:00 UTC, on siis Suomen aikaa kello 3.00–4.00. Jos aikaleima yhdistetään suoraan Suomen ajan hintatauluun, laskelma käyttää kahta tuntia liian aikaista hintaa. Kesäaikana ero on kolme tuntia.
| CSV:n aikaleima (UTC) | Oikea Suomen aika | Oikea hinta | Väärin yhdistetty hinta |
|---|---|---|---|
| 01:00 | klo 3–4 | 0,001 snt | 0,143 snt (klo 1–2) |
| 06:00 | klo 8–9 | 0,423 snt | 0,146 snt (klo 6–7) |
| 12:00 | klo 14–15 | 1,864 snt | 1,217 snt (klo 12–13) |
| 17:00 | klo 19–20 | 2,587 snt | 2,322 snt (klo 17–18) |
Keskiviikon 28.10.2026 vuorokauden keskihinta on 1,07 snt/kWh. Halvin kolmen tunnin jakso on klo 3–6 (keskimäärin 0,01 snt) ja kallein klo 17–20 (keskimäärin 2,30 snt). Ajantasaiset tunti- ja varttihinnat näkyvät sivulla sähkön hinta tänään.
Tänään hintaero on pieni, koska tuulivoimaa on paljon, joten virhe jää senttien luokkaan. Kalliina talvipäivänä, jolloin illan ja yön hintaero voi olla kymmeniä senttejä kilowattitunnilta, väärä yhdistäminen voi kääntää koko analyysin johtopäätöksen. Muunna siksi aikaleimat Suomen aikaan ennen yhdistämistä, esimerkiksi Pythonin pandas-kirjaston tz_convert(”Europe/Helsinki”)-funktiolla, joka huomioi myös kesäajan vaihdokset.
Projektiehdotus: selvitä kodin perustaso
Hyvä ensimmäinen tutkimuskysymys on kodin perustaso eli kulutus, joka jatkuu silloinkin, kun kukaan ei käytä sähköä: jääkaappi, pakastin, ilmanvaihto, valmiustilassa olevat laitteet. Sen näkee Datahubin datasta yötunneilta, esimerkiksi klo 3–5 Suomen aikaa.
- Lataa vähintään kuukauden kulutus CSV:nä ja muunna aikaleimat Suomen aikaan.
- Laske jokaisen yön klo 3–5 keskikulutus kilowattitunteina tunnissa ja ota niistä mediaani. Mediaani on keskiarvoa parempi, koska yksittäinen yöllä käynyt pesukone ei vääristä sitä.
- Kerro tulos vuoden tuntimäärällä 8 760 ja hinnoittele pörssisähkön keskihinnalla.
Laskuesimerkki: jos perustaso on 0,4 kWh tunnissa, se tekee vuodessa 3 504 kWh. Pörssisähkön 365 päivän keskihinnalla 6,88 snt/kWh (tilanne 28.10.2026) pelkän energian hinta olisi noin 241 euroa vuodessa. Lisäksi tulevat sähkövero, siirtomaksu ja sähköyhtiön marginaali, jotka avasimme jutussa sähkölaskun osista. Pidemmän aikavälin hintatason vertailuun sopii sivu sähkön keskihinta.
Seuraavaksi projektin voi laajentaa laitekohtaiseksi: HAN-lukijalla laitteen käynnistyksen näkee tehon hyppäyksenä, ja kulun voi hinnoitella päivän hinnoilla samaan tapaan kuin ohjeessa laske laitteen sähkökulu itse.
Datan rajoitukset
- Datahubin ja verkkoyhtiön data tulee tyypillisesti vuorokauden viiveellä. Reaaliaikaiseen seurantaan tarvitaan HAN-portti.
- HAN-portin data ei ole laskutusdataa. Laskun perusteena ovat verkkoyhtiön tarkastamat mittarilukemat.
- Tuntimitatun käyttöpaikan data ei kerro, miten kulutus jakautui tunnin sisällä varttihinnoille.
- Pörssihinta ei ole sama kuin oman sopimuksen hinta. Kiinteähintaisessa sopimuksessa ajoitus ei muuta energian hintaa, mutta pörssisähkösopimuksessa muuttaa.
- Yksittäisen päivän hinnat eivät edusta vuotta. Lokakuun 2026 keskihinta on toistaiseksi 4,29 snt/kWh (1.–27.10.), kun syyskuussa se oli 7,15 snt/kWh.
Kuukauden luvut päivittyvät sivulla sähkön hinta lokakuussa 2026.
Lähteet
Näin juttu tehtiin. Luvut ovat Sähkön hinta nyt -palvelun omasta hinta- ja tuotantodatasta sekä yllä mainituista lähteistä. Osa jutuista tuotetaan tekoälyn avulla toimituksen sääntöjen mukaan. Näin toimimme · Huomasitko virheen? Kerro meille.
