Kotiakku ja pörssisähkö: yli 20 sentin hintaero vain 45 päivänä vuodessa
Päivän halvimman ja kalleimman vartin ero oli vuodessa vähintään 20 snt/kWh vain 45 päivänä. Mediaani oli 9,19 snt – kotiakun säästöllä on tiukka katto.
Kotiakun lupaama säästö pörssisähköstä syntyy päivän halvan ja kalliin sähkön hintaerosta. Sähkön hinta nyt -palvelun pörssihintadatan mukaan Suomen hinta-alueen päivän alimman ja ylimmän varttihinnan ero oli 5.11.2025–4.11.2026 vähintään 20 senttiä kilowattitunnilta vain 45 päivänä. Puolella vuoden päivistä ero jäi alle 9,2 sentin. Kaikki tämän jutun hinnat ovat senttejä kilowattitunnilta ja sisältävät arvonlisäveron 25,5 %.
Hintaero on kotiakun kannattavuuden yläraja eikä ennuste säästöstä. Todellinen hyöty jää pienemmäksi, koska akku ei lataudu ja pura täyttä kapasiteettiaan yhdessä vartissa, siihen syntyy häviöitä ja se kuluu käytössä.
Hintaero vaihtelee rajusti päivästä toiseen
Laskimme jokaiselle vuoden 365 päivälle, paljonko päivän kallein vartti maksoi enemmän kuin halvin. Keskimäärin ero oli 11,02 senttiä, mutta mediaani vain 9,19 senttiä: muutama hyvin kallis päivä nostaa keskiarvoa. Lähtötiedot ovat samat kuin sähkön keskihinnan tilastoissamme.
| Päivän alimman ja ylimmän varttihinnan ero | Päiviä 5.11.2025–4.11.2026 |
|---|---|
| alle 2 snt | 37 |
| alle 5 snt | 106 |
| vähintään 10 snt | 173 |
| vähintään 20 snt | 45 |
| vähintään 30 snt | 14 |
Suurin ero osui tiistaille 3.2.2026, jolloin halvin vartti maksoi 18,21 ja kallein 82,19 senttiä, eli ero oli 63,98 senttiä. Saman päivän keskihinta 48,47 senttiä oli koko vuoden korkein. Tuorein esimerkki on maanantai 2.11.2026: halvin vartti 1,13 ja kallein 52,15 senttiä, ero 51,02 senttiä. Päivästä kerrottiin myös ennakkojutussamme maanantain kalliista sähköstä.
Vastakohta on tämä torstai 5.11.2026. Tuulivoimaa tuotettiin Fingridin datan mukaan klo 12.15 noin 6 100 megawattia, ja tuntihinnat pysyivät koko päivän 0,27 ja 1,32 sentin välillä. Halvimman ja kalleimman tunnin ero oli 1,05 senttiä. Jos 10 kilowattitunnin akku ladattaisiin halvimmalla tunnilla ja purettaisiin kalleimmalla, laskennallinen hyöty olisi noin 10 senttiä, ilman häviöitä.
Laskennallinen katto: noin 40 euroa akun kilowattituntia kohden vuodessa
Kun vuoden kaikkien päivien varttihintaerot lasketaan yhteen, summa on 4 020,9 senttiä eli 40,21 euroa. Se on enimmäishyöty, jonka yksi kilowattitunti akkukapasiteettia voisi vuodessa tuoda, jos akku kiertäisi kerran päivässä ja ostaisi joka päivä täsmälleen halvimman vartin ja käyttäisi sähkön täsmälleen kalleimman vartin aikana.
- 10 kWh:n akulla laskennallinen katto olisi noin 402 euroa vuodessa.
- 13,5 kWh:n akulla katto olisi noin 543 euroa vuodessa.
- Laskelma ei huomioi lataustehoa, akun häviöitä, kulumista eikä sitä, että päivän halvin vartti tulee joskus vasta kalleimman jälkeen.
Hyöty myös kasautuu. Vuoden 30 suurimman hintaeron päivää muodostaa noin neljänneksen koko vuoden laskennallisesta katosta ja 60 suurinta noin 40 prosenttia. Talvi- ja kriisipäivinä akusta on eniten hyötyä, tuulisina ja tasaisina päivinä ei juuri lainkaan.
| Kuukausi | Päivän hintaero keskimäärin (snt/kWh) |
|---|---|
| helmikuu 2026 | 20,63 |
| tammikuu 2026 | 14,80 |
| syyskuu 2026 | 14,69 |
| lokakuu 2026 | 9,20 |
| joulukuu 2025 | 7,34 |
| heinäkuu 2026 | 3,13 |
Helmikuu 2026 oli sekä hinnaltaan että hintaeroiltaan vuoden poikkeuksellisin kuukausi, ks. helmikuun 2026 päivähinnat. Heinäkuussa päivän hintaero oli keskimäärin vain reilut kolme senttiä.
Tutkimus: akun hinnan pitäisi olla murto-osa nykyisestä
Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun tutkijat arvioivat toukokuussa 2026 julkaistussa tutkimuksessa, ettei kotiakku aurinkopaneelien rinnalla ole Suomessa vielä taloudellisesti kannattava. Tutkimuksessa mallinnettiin 13,5 kilowattitunnin akkua ja 4 kilowatin aurinkovoimalaa, joiden hinta asennettuna oli 9 000 euroa. Tiedotteen mukaan akun hinnan pitäisi edullisimmissakin oloissa, vuoden 2022 korkeilla hinnoilla, olla enintään 185 euroa kilowattitunnilta, jotta se maksaisi itsensä takaisin. Laskelmissa huomioitiin akun ikääntyminen, mutta ei reservimarkkinatuloja.
Datamme sopii tähän kuvaan. Tutkimuksen 9 000 euron järjestelmällä vuoden laskennallinen hintaerokatto 543 euroa tarkoittaisi yli 16 vuoden takaisinmaksuaikaa, vaikka akku osuisi joka päivä täydellisesti halvimpaan ja kalleimpaan varttiin ilman häviöitä ja kulumista. Todellisuudessa ehdot eivät koskaan täyty.
Siirto ja vero eivät pienene
Kotiakku siirtää sähkön käyttöä ajassa, mutta ei vähennä verkosta ostettujen kilowattituntien määrää. Kilowattituntiperusteinen siirtomaksu ja sähkövero maksetaan siis samasta määrästä, ja akun häviöt lisäävät ostettavaa sähköä. Poikkeuksen voivat muodostaa aikaan sidotut siirtotuotteet ja tehomaksu, jos verkkoyhtiö laskuttaa sitä: silloin akulla voi tasata kulutuspiikkejä. Laskun eri osat on eritelty jutussamme sähkölaskun osista.
Reservimarkkinoiden tuottolupauksiin syytä suhtautua varoen
Monet kotiakkujen myyjät perustelevat kannattavuutta reservimarkkinoilla, joilla akkuja käytetään sähköverkon taajuuden tasaamiseen. Taloustaidon heinäkuussa 2026 julkaisemissa Elisan asiakkaiden luvuissa vuodelta 2025 kiinteä reservikorvaus oli keskimäärin 52,34 euroa kuukaudessa, kun kulutuksen ajoituksesta kertyi keskimäärin 15,20 euroa. Lehden mukaan reservimarkkinoiden tuotot ovat laskeneet kilpailun kasvaessa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) saa Ylen mukaan vuosittain muutamia satoja yhteydenottoja kotiakkujen myynnistä, ja yleisin ongelma liittyy reservimarkkinatuottoja koskeviin lupauksiin. KKV ja Motiva varoittivat kesäkuussa aggressiivisesta myynnistä ja epärealistisista tuottolupauksista. Ylen lokakuussa julkaisemassa jutussa noin 20 Emaldo-akun ostajaa valmisteli ryhmäkannetta, kun luvattu kuukausikorvaus oli pudonnut. Fingridin mukaan Emaldolla ei ole reservimarkkinasopimusta Fingridin kanssa, ja Fingrid on puuttunut markkinointiin, jossa sen nimeä tai logoa on käytetty.
Turun yliopiston tutkija Lauri Karttunen sanoo yliopiston tiedotteessa, että ”reservimarkkinahyvityksiin on muutenkin syytä suhtautua varovaisesti”.
Mitä kannattaa tarkistaa ennen ostoa
- Oma kulutus tunneittain: paljonko sähköä käytät kalliina tunteina. Ohje on jutussamme kulutuksen seurannasta Datahubista ja HAN-portista.
- Akun hinta kilowattituntia kohden ja takuuajan kapasiteetti.
- Mistä luvattu tuotto syntyy: hintaeroista vai reservikorvauksesta, ja onko korvaus sopimuksessa kiinteä.
- Kenen kanssa reservikauppaa tehdään. Fingrid julkaisee listan reservimarkkinoiden toimijoista, mutta Fingridin mukaan listan ulkopuolelle jääminen ei sulje pois yhteistyötä muiden yritysten kanssa.
Päivän hintaeron näet etukäteen huomisen sähkön hinnasta, joka julkaistaan iltapäivisin. Pörssisähkön hintavaihtelut eivät ole ennustettavissa vuosiksi eteenpäin, joten menneen vuoden luvut kertovat suuruusluokan, eivät tulevaa säästöä.
Lähteet
- Sähkön hinta nyt: pörssihinnat ja Fingridin data
- Turun yliopisto (STT Info): Kotiakut eivät ole vielä taloudellisesti kannattavia Suomessa oman aurinkosähkön varastointiin
- Taloustaito: Kotiakku voi houkuttaa, mutta varmoja säästöjä ei ole luvassa
- Yle: ”Kyllä on huijattu olo”, sanoo kotiakun ostanut Simo Höykinpuro – valmistelee nyt ryhmäkannetta
Näin juttu tehtiin. Luvut ovat Sähkön hinta nyt -palvelun omasta hinta- ja tuotantodatasta sekä yllä mainituista lähteistä. Osa jutuista tuotetaan tekoälyn avulla toimituksen sääntöjen mukaan. Näin toimimme · Huomasitko virheen? Kerro meille.
