Datakeskushankkeita tauolle – uusi laki siirtää isot liittymät jonoon
Datakeskushankkeita on pysähtynyt, kun uusi laki siirtäisi isot kuluttajat sähköliittymäjonoon kotien taakse. Kiteen Scale42-hanke odottaa.
Osa Suomen datakeskushankkeista on pysähtynyt odottamaan, miten sähköverkkoon pääsy jatkossa järjestetään. Ylen mukaan norjalais-brittiläinen Scale42 on laittanut tauolle Kiteen Puhokselle suunnitellun datakeskuksen, joka oli Pohjois-Karjalan pisimmälle edennyt hanke. Syy on työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema sähkömarkkinalain muutos, joka siirtäisi suuret datakeskukset sähköliittymäjonossa kotitalouksien ja pienten yritysten taakse.
Kotitalouksille muutos tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että pienet liittymät käsiteltäisiin jatkossakin heti saapumisjärjestyksessä, vaikka verkkokapasiteetista on pulaa. Isot kuluttajat joutuisivat odottamaan.
Mitä Kiteellä tapahtui
Kitee myönsi hankkeelle poikkeamisluvan heinäkuussa 2026, ja kaupunki on vuokrannut Scale42:lle kymmenen hehtaarin tontin Puhoksen teollisuusalueelta. Yhtiö aikoi Ylen mukaan aloittaa rakentamisen vuodenvaihteessa, mutta rakennuslupaa se ei ole vielä hakenut. Kiteen nestejäähdytteinen tekoälydatakeskus päätyisi uudessa järjestelmässä kolmanteen etusijaluokkaan, ja liittymäsopimusta arvioitaisiin vasta ensi vuoden lopussa. Scale42 suunnittelee datakeskuksia myös Liperiin ja Kristiinankaupunkiin. Viivästyksestä uutisoi Ylen mukaan ensin Karjalainen.
Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen sanoi Ylelle, että yhtiö on edelleen sitoutunut hankkeeseen. Jos hanke kaatuisi, kaupunki menettäisi Ylen mukaan satojentuhansien eurojen vuotuiset kiinteistöverotulot ja noin 50 suoraa työpaikkaa.
Käytännössä iso osa Suomen varhaisen vaiheen datakeskushankkeista on nyt odotustilassa.
Antti Poikola, Datakeskusteollisuus ry:n toimitusjohtaja, Yle 4.11.2026
Neljä etusijaluokkaa
Ministeriön lakiluonnos oli lausunnolla 9.10.2026 asti. Ylen 10.10. julkaiseman selvityksen mukaan liittymähakemukset jaettaisiin neljään luokkaan:
- 1. kotitaloudet ja pienemmät yritykset – käsitellään heti saapumisjärjestyksessä
- 2. hieman suurempi teollisuus ja pienemmät datakeskukset; myös iso hanke voi nousta tähän, jos se tuo omaa joustavaa tuotantoa (datakeskus vähintään 1 MW, muu teollisuus 3 MW)
- 3. suuret datakeskukset ja suuret teollisuuslaitokset
- 4. sähkövarastot
Luokkien 2–4 hakemukset käsiteltäisiin vain kahdesti vuodessa. Ylen mukaan Fingridin verkkopalvelussa ei näkynyt vapaata kapasiteettia uusille liittymille Etelä-Suomessa.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid tukee mallia. Lausunnossaan 9.10. se kirjoitti, että ”etusijamenettelylle on selvä ja kiireellinen tarve”, mutta muistutti, ettei menettely korvaa verkkoinvestointeja. Fingridin mukaan vain sellaista kapasiteettia pitäisi jakaa, jonka rakentaminen on varmistettu investointipäätöksillä, eikä liittymien pilkkominen saisi kiertää järjestelmää.
Mitä tämä tarkoittaa sähkön hinnalle
Liittymäjono ei suoraan muuta pörssisähkön hintaa, mutta se säätelee, kuinka nopeasti uusi suurkulutus tulee verkkoon. Mittakaavaa kuvaa Fingridin data tältä illalta:
| Fingridin data, ke 4.11.2026 klo 21.15 | MW |
|---|---|
| Kulutus | 11 396 |
| Tuotanto | 12 368 |
| – josta tuulivoima | 7 122 |
| – josta ydinvoima | 2 619 |
| Vienti naapurimaihin | noin 970 |
Tuulisena iltana Suomi tuottaa yli oman tarpeensa, ja torstain 5.11. pörssisähkö maksaa keskimäärin vain 0,77 snt/kWh (hinnat sis. ALV 25,5 %). Tyynenä pakkaspäivänä tilanne kääntyy: Fingrid arvioi syyskuussa tämän talven huippukulutukseksi noin 15 200 MW, josta kotimainen tuotanto kattaisi noin 12 000 MW ja loput tuotaisiin. Viime 365 päivän aikana puolet päivistä on ollut alle 4,74 snt, mutta kallein kymmenesosa yli 15,69 snt keskihinnan.
Jokainen suuri uusi kuluttaja lisää kysyntää juuri niinä tunteina, joina sähköä on vähiten. Siksi kysymys siitä, kuinka paljon datakeskukset nostavat kotitalouksien hintaa, on noussut poliittiseksi – taustaa ja tutkijoiden arvioita on koottu datakeskusten sähkönkulutusta käsittelevään analyysiimme. Talven tehotilannetta käsittelee sähkön riittävyyttä talvella koskeva juttumme.
Mitä seuraavaksi
Muutoksen on määrä tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Datakeskusteollisuuden Poikolan mukaan osa hankkeista voi kaatua kokonaan tai siirtyä muualle. Fingrid on ilmoittanut aloittavansa hakemusten käsittelyn mahdollisimman nopeasti lain tultua voimaan.
Lähteet
- Yle: Moni Suomen datakeskushanke meni hetkessä tauolle – tästä on kyse
- Yle: Käänne: Datakeskukset siirretään sähköjonon hännille, koska vyöry yllätti viranomaiset
- Fingrid (STT Info): Sähköverkkoon liittämisen etusijamenettely tarvitaan nopeasti käyttöön
- Sähkön hinta nyt: Sähkön riittävyys talvella 2026–2027 (Fingridin arvio 24.9.2026)
- Sähkön hinta nyt: pörssihinnat ja Fingridin data
Näin juttu tehtiin. Luvut ovat Sähkön hinta nyt -palvelun omasta hinta- ja tuotantodatasta sekä yllä mainituista lähteistä. Osa jutuista tuotetaan tekoälyn avulla toimituksen sääntöjen mukaan. Näin toimimme · Huomasitko virheen? Kerro meille.



