Neljä merituulialuetta kilpailutukseen – sähköä vasta 10–15 vuoden päästä
Hallitus valitsi kilpailutukseen kaksi aluetta Selkämereltä ja kaksi Perämereltä. Ensimmäinen kilpailutus voi alkaa 2027, eikä valtiontukea ole.
Hallitus on päättänyt neljästä merituulivoima-alueesta, jotka kilpailutetaan Suomen talousvyöhykkeellä Selkämerellä ja Perämerellä. Ylen mukaan ensimmäisenä kilpailutetaan Perämeri etelä, ja Energiavirasto voi aloittaa kilpailutuksen aikaisintaan vuoden 2027 alkupuoliskolla. Hankkeet eivät saa valtiontukea, ja kilpailutuksesta sähköntuotannon alkuun voi kulua 10–15 vuotta.
Samalla hallitus antoi esityksen säännöistä, jotka koskevat merituulivoimapuistojen rakentamista ja purkamista. Lain on määrä tulla voimaan keväällä 2027. Kotitalouden sähkölaskuun päätöksellä ei siis ole vaikutusta lähivuosina, mutta se ratkaisee, missä ja millä ehdoilla Suomen ensimmäiset suuret avomeren tuulipuistot voidaan rakentaa.
Neljä aluetta kahdella merialueella
Ylen mukaan valtioneuvoston päättämät alueet ovat:
- Perämeri etelä Luodon, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn edustalla – kilpailutetaan ensimmäisenä
- Perämeri pohjoinen Raahen, Siikajoen ja Hailuodon edustalla
- Selkämeri itä Merikarvian ja pohjoisen Porin edustalla
- Selkämeri länsi Ruotsin aluevesien lähellä, noin 80 kilometriä Kristiinankaupungin ja Merikarvian rannikosta länteen
Alueiden tehoja tai turbiinimääriä ei ole kerrottu. Kilpailutuksessa valitaan kullekin alueelle hankekehittäjä, joka voi hakea valtioneuvostolta hyödyntämislupaa. Lupa antaa käyttöoikeuden alueeseen ja mahdollistaa tarkemmat tutkimukset merellä. Voittaja ratkaistaan puoliksi tarjotun hinnan ja puoliksi laatutekijöiden perusteella. Talousvyöhykkeen merituulivoimaa koskeva laki tuli voimaan vuoden 2025 alussa.
Purkaminen turvataan vakuudella
Vesilakiin esitetään säännöksiä merituulivoiman rakentamisesta, purkamisesta ja purkamisen vakuudesta. Pääsääntönä puisto on purettava kokonaan toiminnan päätyttyä, mutta lupa- ja valvontavirasto voisi arvioida tapauskohtaisesti, kuinka laajasti merenpohjan tasolla olevat rakenteet poistetaan. Purkamissäännöksiä sovellettaisiin myös aluevesille rakennettaviin puistoihin.
Purkamisvakuus kerättäisiin pääosin vasta tuotannon alettua. Ylen mukaan tämä keventäisi hankkeiden rahoituskustannuksia, ja samalla estettäisiin purkukulujen jääminen yhteiskunnan maksettaviksi.
Miksi merelle, kun maatuulikin jo heiluttaa hintaa
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) myöntää ministeriön tiedotteessa, ettei merituulivoima talousvyöhykkeellä ole vielä markkinaehtoisesti kannattavaa. Perusteluna liikkeelle lähtemiselle hän mainitsee merituulen tasaisuuden: Ylen lainaaman tiedotteen mukaan merituulivoima tarjoaa tulevaisuudessa ”selvästi maatuulivoimaa vakaampaa sähköntuotantoa”.
Maatuulen vaihtelu näkyy pörssisähkön hinnassa päivittäin. Fingridin avoimen datan mukaan tuulivoimaa tuotettiin torstaina 5.11.2026 kello 21.15 noin 6 300 megawattia, yli puolet Suomen sen hetkisestä kulutuksesta. Torstain vuorokausikeskihinta jäi 0,77 snt/kWh:iin, mutta maanantaina 2.11. se oli 25,81 snt/kWh ja perjantaiksi 6.11. se on 11,17 snt/kWh. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 %.
Kannattavuus on myös maatuulen ongelma. Fortum kertoi lokakuussa, että sen uudet uusiutuvat hankkeet odottavat ostajia, koska rakentaminen vaatisi 50–60 euron megawattituntihintaa. Tuuli- ja vesivoiman vaikutusta hintatasoon on avattu jutussa miksi sähkö on nyt halpaa.
Lähteet
Näin juttu tehtiin. Luvut ovat Sähkön hinta nyt -palvelun omasta hinta- ja tuotantodatasta sekä yllä mainituista lähteistä. Osa jutuista tuotetaan tekoälyn avulla toimituksen sääntöjen mukaan. Näin toimimme · Huomasitko virheen? Kerro meille.



