Datakeskukset voivat käyttää lähes 15 % Suomen sähköstä vuonna 2030
Fingridin ennusteessa datakeskusten kulutus kasvaa 2 TWh:sta 9–18 TWh:iin vuoteen 2030. Hintadatamme näyttää, mitä niukkuus maksaa.
Datakeskusten sähkönkulutus Suomessa voi Fingridin uusimman ennusteen mukaan nousta noin 2 terawattitunnista 9–18 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaisi, että datakeskukset käyttäisivät noin 8–15 prosenttia koko maan sähköstä. Kotitalouksille kysymys on yksinkertainen: kun tasaisesti kuluttavaa kuormaa tulee verkkoon nopeammin kuin uutta joustavaa tuotantoa, kireitä ja kalliita tunteja voi tulla nykyistä useammin.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid julkaisi päivitetyt sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät 30.9.2026. Yle kertoi 8.10.2026, että Suomeen suunnitellaan 145 uutta datakeskusta. Kokosimme alle, mitä luvut tarkoittavat ja mitä oma pörssihintadatamme kertoo tilanteista, joissa sähköstä on niukkuutta.
Mitä Fingrid ennustaa
Fingridin ennusteraportin (Q3/2026) mukaan Suomen sähkönkulutus oli 85 TWh vuonna 2025. Vuonna 2030 kulutuksen arvioidaan olevan 106–123 TWh ja vuonna 2035 jo 110–162 TWh. Vaihteluväli syntyy kahdesta skenaariosta, maltillisesta ja voimakkaan kasvun skenaariosta. Fingrid suunnittelee kantaverkkoa jälkimmäisen pohjalta.
| Vuosi | Koko Suomen kulutus | Datakeskukset | Datakeskusten osuus |
|---|---|---|---|
| 2025 | 85 TWh | noin 2 TWh | noin 2 % |
| 2030 (ennuste) | 106–123 TWh | 9–18 TWh | noin 8–15 % |
| 2035 (ennuste) | 110–162 TWh | 11–35 TWh | noin 10–22 % |
Osuudet ovat omia laskelmiamme Fingridin luvuista: pienempi datakeskusarvio on suhteutettu pienempään kokonaiskulutukseen ja suurempi suurempaan.
Ennusteen alaraja olettaa noin 2 gigawatin nimellistehon, mikä vastaa raportin mukaan kesäkuun 2026 loppuun mennessä julkistettuja investointipäätöksiä. Yläraja edellyttäisi yli 6 gigawattia. Elokuun puoliväliin mennessä liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden yhteenlaskettu nimellisteho oli lähes 5 GW. Jos kaikki nämä hankkeet toteutuisivat täysimääräisesti, niiden kulutus olisi Fingridin mukaan noin 28 TWh vuodessa.
Raportissa näkyy myös hankkeiden mittakaava: kapasiteettia kasvattavia liittymiskyselyjä on kertynyt yli 145 GW, josta noin 100 GW liittyy datakeskuksiin. Kyselyt eivät ole sitovia hankkeita, ja vain osa niistä etenee.
145 suunniteltua datakeskusta – vain osa etenee rakentamiseen
Ylen mukaan Suomeen suunnitellaan tällä hetkellä 145 uutta datakeskusta, mutta suuri osa niistä ei ole edennyt rakentamisvaiheeseen. Ylen jutussa Aalto-yliopiston Jukka Manner arvioi omien laskelmiensa perusteella, että Microsoftin suunnittelemat neljä datakeskusta voisivat yksinään nostaa koko maan sähkönkulutusta kymmenellä prosentilla. Manner arvioi Ylelle, että datakeskukset lisäävät sähköpulaa ja nostavat sähkön hintaa sekä kuluttajille että teollisuudelle.
Fingrid ei omassa ennusteessaan arvioi sähkön hintaa. Se toteaa kuitenkin, että sähkötehon riittävyys voi heikentyä merkittävästi 2020-luvun loppupuolella, jos uutta joustavaa tuotantoa ei rakenneta. Raportin mukaan myös Ruotsin ja Norjan sähköylijäämä pienenee, mikä kaventaa Suomen tuontimahdollisuuksia.
Mitä tasainen kulutus tarkoittaa sähkön hinnalle
Datakeskus kuluttaa sähköä lähes samalla teholla ympäri vuorokauden ja vuoden. Jos elokuun liittymissopimusten 28 TWh toteutuisi, se vastaisi keskimäärin noin 3 200 megawatin jatkuvaa kuormaa (28 TWh jaettuna vuoden 8 760 tunnilla). Lisäkulutus ei sinänsä nosta hintaa joka tunti. Ratkaisevaa on, kuinka usein kysyntä ylittää sen, mitä tuuli, ydinvoima, vesivoima ja tuonti pystyvät kattamaan.
Tiistai 13.10.2026 näyttää, miltä niukka tilanne näyttää jo nyt. Fingridin datan mukaan klo 12.12 Suomen kulutus oli 9 226 MW ja oma tuotanto 7 347 MW, joten noin 1 880 MW tuotiin naapurimaista. Tuulivoimaa tuotettiin vain 547 MW, ja ydinvoimaa 2 117 MW, koska Olkiluoto 3:n vuosihuolto jatkuu TVO:n aikataulun mukaan 30.10. asti. Päivän keskihinta on 14,46 snt/kWh ja kallein vartti 29,23 snt/kWh klo 12.00. Kerroimme maanantaina, että tiistai on lokakuun kallein sähköpäivä tähän asti. Kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 %.
Tällaisena tuntina 3 200 megawatin lisäkuorma olisi kolmasosa koko kulutuksesta. Se jouduttaisiin kattamaan lisätuonnilla tai kalliimmalla säätövoimalla, jos sitä ei ole rakennettu lisää. Tämä on oma laskelmamme eikä hintaennuste: lopputulos riippuu siitä, kuinka nopeasti tuulivoima, sähkövarastot, joustava kulutus ja uudet siirtoyhteydet kasvavat kulutuksen rinnalla.
Hintahistoria: niukat kuukaudet ovat kalleimpia
Oma pörssihintadatamme näyttää, kuinka paljon niukkuus vaikuttaa. Viimeisen 365 päivän päiväkeskihintojen mediaani on 5,02 snt/kWh, mutta kalleimman kymmenyksen päivinä keskihinta on ollut vähintään 15,66 snt/kWh. Kahden kylmän talvikuukauden keskihinta oli kolminkertainen muihin kuukausiin verrattuna. Kuukausikohtaiset luvut löytyvät sähkön keskihinnan sivulta.
| Kuukausi | Pörssisähkön keskihinta (snt/kWh, sis. alv) |
|---|---|
| Lokakuu 2025 | 6,15 |
| Marraskuu 2025 | 6,02 |
| Joulukuu 2025 | 4,51 |
| Tammikuu 2026 | 14,72 |
| Helmikuu 2026 | 17,22 |
| Maaliskuu 2026 | 3,49 |
| Syyskuu 2026 | 7,15 |
| Lokakuu 2026 (1.–12.10.) | 4,67 |
Laskuesimerkki havainnollistaa mittakaavaa. Jos pörssisähkön keskihinta olisi vuoden aikana yhden sentin kilowattitunnilta korkeampi, sähkölämmitteisessä talossa, joka kuluttaa 15 000 kWh vuodessa, energialasku kasvaisi 150 euroa. Kerrostaloasunnossa, jonka kulutus on 2 000 kWh, ero olisi 20 euroa. Laskelma ei ole ennuste siitä, kuinka paljon hinta muuttuu.
Fingridin tiedotteen mukaan joustavaa tuotantoa tarvitaan lisää, koska joustamaton kulutus kasvaa ja tuotantorakenne muuttuu. Akut pystyvät tasaamaan lyhytaikaista vaihtelua, mutta eivät kattamaan usean päivän vajetta esimerkiksi tyynellä pakkasjaksolla. Fingridin mukaan pelkät hintasignaalit tuovat harvoin riittävän kannusteen investoida joustavaan kapasiteettiin, ja siksi se ehdottaa kohdennettuja tukimekanismeja.
Mitä seuraavaksi
Fingridin mukaan uutta tuotantoa tarvitaan nopeasti, jotta kulutuksen kasvu ei heikennä tehon riittävyyttä. Tuulivoimaa on nyt noin 10 GW, ja ennusteessa sen arvioidaan kasvavan 13–15 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. Raportin mukaan tämä edellyttää tuulivoimarakentamisen nopeaa käynnistymistä uudelleen. Ydinvoiman vuosituotannoksi arvioidaan ilmoitettujen tehonkorotusten jälkeen noin 35–36 TWh.
Kuluttajan kannalta vaikutus riippuu sopimuksesta. Pörssisähkössä niukat tunnit näkyvät suoraan laskussa, kiinteähintaisessa sopimuksessa vasta seuraavissa tarjoushinnoissa. Datakeskusten liittymät voivat vaikuttaa myös verkkoinvestointeihin ja sitä kautta sähkön siirtohintoihin. Kalleimpia hetkiä voi seurata varttikohtaisesti pörssisähkön hintasivultamme.
Lähteet
- Fingrid: Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät, Fingridin ennuste Q3/2026
- Fingrid (STT Info): Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät päivitetty – sähkönkulutuksen kasvu konkretisoituu
- Yle: Suomeen suunnitellaan 145 datakeskusta – pelkästään neljä niistä käyttäisi enemmän sähköä kuin 2,2 miljoonaa suomalaista
- TVO: Vuosihuollot ja modernisoinnit
- Sähkön hinta nyt: pörssihinnat ja Fingridin data
Näin juttu tehtiin. Luvut ovat Sähkön hinta nyt -palvelun omasta hinta- ja tuotantodatasta sekä yllä mainituista lähteistä. Osa jutuista tuotetaan tekoälyn avulla toimituksen sääntöjen mukaan. Näin toimimme · Huomasitko virheen? Kerro meille.
