Mikä on kysyntäjousto? 60 päivästä 16:lla vartti maksoi yli 20 senttiä

Kysyntäjousto tarkoittaa, että sähkön käyttäjä siirtää tai vähentää kulutustaan silloin, kun sähköä on niukasti ja se on kallista. Kotitaloudessa se on käytännössä lämminvesivaraajan, lattialämmityksen tai sähköauton latauksen ajoittamista halvemmille tunneille. Sähköjärjestelmälle se on samaa kuin lisätuotanto: jokainen huipputunnilta pois siirretty kilowatti keventää tilannetta, jossa kulutus uhkaa ylittää tarjolla olevan tuotannon.

Hyöty riippuu päivästä. Viimeisten 60 päivän aikana (16.9.–14.11.2026) kallein vartti maksoi vähintään 20 senttiä kilowattitunnilta 16 päivänä, mutta 12 päivänä kalleimman ja halvimman vartin ero jäi alle kolmen sentin. Hinnat ovat pörssisähkön hintoja sisältäen arvonlisäveron 25,5 %.

Kaksi tapaa joustaa: hinta ja reservit

Kotitaloudelle tavallisin reitti on hintaohjattu jousto. Pörssisähkösopimuksessa jokaisella vartilla on oma hintansa, joten kulutuksen siirtäminen halvempaan aikaan näkyy suoraan laskussa. Erillistä sopimusta tai ilmoittautumista ei tarvita – riittää, että kulutus seuraa hintaa joko käsin, ajastimella tai automaattisella ohjauksella.

Toinen reitti ovat Fingridin reservimarkkinat, joilla sähköjärjestelmän taajuutta pidetään tasapainossa. Fingridin mukaan reservejä hankitaan vuoden jokaiselle tunnille, ja niihin voi osallistua voimalaitosten ja varastojen lisäksi kulutuskohteita. Myös useista pienistä resursseista koottu kokonaisuus kelpaa, joten kotitalous voi osallistua vain aggregaattorin eli kokoajayrityksen kautta. MTV Uutisten mukaan Fingrid maksoi reservimarkkinoille osallistumisesta vuonna 2025 korvauksia noin 300 miljoonaa euroa, ja markkinan minimikoko on yksi megawatti.

Milloin jousto kannattaa – 60 päivän luvut

Taulukon luvut ovat vuorokauden halvimpia ja kalleimpia varttihintoja. Ero kertoo, paljonko yksi kalleimmasta vartista halvimpaan siirretty kilowattitunti säästi energian hinnassa.

Päivä	Halvin vartti	Kallein vartti	Ero	Keskihinta
ma 2.11.2026	1,13 snt	52,15 snt	51,02 snt	25,81 snt
ti 10.11.2026	1,05 snt	47,62 snt	46,57 snt	13,01 snt
ke 11.11.2026	5,57 snt	43,38 snt	37,81 snt	28,15 snt
la 14.11.2026	1,15 snt	7,68 snt	6,53 snt	2,61 snt

Tiistaina 10.11. kallein vartti osui klo 17.45, ja illan klo 16–24 keskihinta oli 31,81 snt/kWh. Samana päivänä yöllä sähkö maksoi noin sentin. Yön klo 0–8 keskihinta oli 1,49 snt, joten jokainen illasta yöhön siirretty kilowattitunti säästi energiassa noin 30 senttiä.

Sunnuntaina 15.11. tilanne on päinvastainen. Fingridin datan mukaan tuulivoimaa tuotettiin aamulla klo 9.12 noin 6 520 megawattia, ja tuntihinnat vaihtelevat koko päivän välillä 0,57–1,63 snt/kWh. Kun ero on noin sentin, kulutuksen siirtely ei juuri muuta laskua.

Koko 60 päivän jaksolla kallein vartti nousi yli 30 senttiin seitsemänä päivänä ja yli 40 senttiin neljänä. Jouston arvo kasautuu siis harvoille kalliille päiville, jotka osuvat yleensä tyyniin ja kylmiin jaksoihin.

Miksi Fingrid laskee joustoon

Fingrid arvioi 24.9.2026 julkaistussa talven riittävyysarviossa, että sähkönkulutus voi nousta erittäin kylmänä ja tyynenä talvipäivänä noin 15 200 megawattiin. Kotimainen tuotanto riittää enimmillään 12 000 megawattiin, ja loput 3 200 megawattia tuodaan Ruotsista ja Virosta, jos siirtoyhteydet toimivat. Fingridin mukaan vaikeimmissa tilanteissa sähkön hinnan odotetaan aktivoivan kulutusjoustoa, mikä turvaa riittävyyttä. Arvion luvut käytiin läpi tarkemmin jutussa Riittääkö sähkö talvella?

Jousto on jo nähty käytännössä. Ylen mukaan tammikuun 2024 pakkasjaksolla kulutus jäi yhtenä perjantaina keskimäärin 800 megawattia ennustettua pienemmäksi, kun pörssi- ja joustosopimusasiakkaat vähensivät käyttöään kalliina tunteina.

Energiateollisuuden toukokuussa 2026 teettämän kyselyn mukaan 24 prosenttia kotitalouksista ajoittaa sähkönkäyttöään hinnan mukaan, kun vuotta aiemmin osuus oli 22 prosenttia. Yli 5 000 kilowattituntia vuodessa käyttävistä kotitalouksista hintaa seuraa kolmannes.

Mitä kotitalous voi tehdä

Suurin hyöty tulee laitteista, joiden käyttöä voi siirtää tunneilla ilman mukavuuden menetystä: lämminvesivaraaja, varaava lattialämmitys ja sähköauton lataus. Varaajan ohjausta käsitellään jutussa pörssisähkö ja releohjaus.
Hintaohjattu jousto vaatii pörssi- tai muun tuntihintaan sidotun sopimuksen. Kiinteähintaisessa sopimuksessa kulutuksen ajoitus ei muuta energialaskua, vaikka se auttaa sähköjärjestelmää.
Kalliit päivät näkyvät edellisenä iltapäivänä, kun seuraavan päivän hinnat julkaistaan. Silloin ehtii säätää ajastimet.
Reservimarkkinoilla tarjottaviin kotiakkulupauksiin kannattaa suhtautua varauksella. MTV Uutisten mukaan Fingridille on tullut satoja yhteydenottoja kotitalouksilta, joille on myyty tuhansia euroja maksavia akkuja suurten reservituottojen lupauksilla. Kotiakun kannattavuutta pörssihintojen valossa arvioitiin jutussa kotiakku ja pörssisähkö.